KYLÄKOULUN PUOLESTA, KYLÄKOULUN LOPETTAMISTA VASTUSTAVILLE

Kyläkoulun lopettaminen näyttää taas olevan ajankohtaista liian monessa kunnassa ja kaupungissa.  Siirrän tänne muutaman kirjoituksen, jotka kirjoitin vastaukseksi eräälle keskustelupalstalle asiasta.  Ensin miksi, vaikka omat lapseni ovat jo yläkoulussa?

Vastaan mielelläni kysymyksiin blogini kommenteissa.  Voit myös jättää kommenttiin sähköpostiosoitteesi, se ei näy julkisesti, jolloin voin vastata myös sähköpostilla pitemmästi:)

MIKSI:

*..., kyläkouluasia on lähellä sydäntäni edelleen, että eipä mitään kiittämistä. Minä en usko, että suuret laitokset ovat ihmisen kannalta hyviä, saati lasten.

Kyläkoulu parhaimmillaan kehittää lapsen kaikkia ominaisuuksia hyvään suuntaan sosiaaliseksi eli itseänsä arvostavaksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi:) Siellä ei synny suuria kaveripiirejä, mutta ne pienet piirit muodostuvat eri-ikäisistä lapsista ja niin ollen opitaan olemaan monen ikäisten kanssa - saadaan olla omassa ryhmässä välillä isoja ja taitavia, välillä pieniä ja avuttomia. Oman ikäisten kanssa keskinäinen vertailu ja kilpailu on kovempaa.

Joku puolusteleekin, että siihen kilpailuyhteiskuntaanhan lapsemme joutuvat kasvamaan. Uskon, että siihenkin sopeutuu paremmin se, joka oppii tuntemaan ja arvostamaan itseänsä kuin se joka on pienestä pitäen joutunut joka päivä ansaitsemaan paikkansa yhteisössä kynsin hampain.

Heittäydyn vallan runolliseksi, mutta oikeasti - nuorimmaiseni ovat olleet kyläkoulussa ja vaikka vanhimpienkin iso koulu oli kokoisistaan kouluista ihan hyvä, ei näitä kahta koulua ja kasvuilmapiiriä niissä voi verrata. Tai vertailun häviää iso koulu mennen tullen.

Olen siis todella iloinen, jos noista linkeistä ja tuumailuista on yhtään apua:)*

 

YLEISTÄ:

Taloudelliset laskelmat on helpohkoa laittaa nurin, sillä todellista säästöä on mahdotonta laskea. Suuruus on se, jonka toivotaan tuovan säästöä, mutta joka ei sitä yleensä valitettavasti tee - aikuisia lasten elämästä on pakko vähentää, jotta säästöä tulisi.

Mitä isompi kunta on pinta-alaltaan sitä enemmän tekevät myös matkakulut. Kannattaa laskea, kuinka moni lapsi kävelee kouluun jos on kyläkoulut ja kuinka moni heistä joutuu kuljetuksen piiriin kouluja yhdistettäessä, samoin kuinka paljon matkat pitenevät. Mitä pienempi lapsi sitä raskaampaa on pitkää matkaa kulkea vaikka autossakin.

Melkein poikkeuksetta säästölaskelmat näytään tekevän niin, että kaikki koulun kulut lasketaan säästönä eikä lasketa siitä pois kuluja, jotka syntyvät lasten siirryttyä uuteen kouluun.  Vaikka yhtään uutta opettajaa ei tarvitsisi palkata, lapset tarvitsevat tilaa, heidänkin jälkensä on siivottava ja heidät on ruokittava, heille on ostettava oppikirjat myös uudessa koulussa. 

Meillä säästettiin ja lopetettiin yhdeltä koululta keittiö - säästöissä oli työntekijän palkka.  Ei hoksattu laskea, että keittiöön, joka toimitti sittemmin ruuan piti palkata yksi työntekijä lisää ja entiselle antaa palkankorotus työnjohtajuudesta...  Töiden mitoitukset muuttuvat oppilasmäärien muuttuessa.  Ehkä opettajankin palkan pitäisi muuttua oppilasmäärän mukana?  Se saisi miettimään luokkakoon kasvattamista...

Erityisopettajia tarvitaan lisää luokkakokojen kasvaessa, mutta sitä ei nykyään taideta pitää pahana?  Minusta nykyään erityisluokkaan siirretään heppoisemmin perustein kuin ennen ja se leimaa oppilasta.  Toisaalta niiden yleistyminen ei ehkä leimaa, mutta silti - pienessä ryhmässä ongelmat on helpompi hoitaa ihan tavallisin konstein.

Kuntaliiton sivuilla on kaikki koulujen yleiset talousluvut näkyvissä, opetushallituksen sivuilla on tilastoja, joissa on verrattu oppilaskohtaisia kuluja luokiteltuna suuret kunnat, keskikokoiset kunnat ja pienet kunnat.

Pienissä kunnissa kulut ovat suuremmat joka tapauksessa. Yleensä alakoulut ovat ihan vertailukelpoisia oli sitten monta tai yksi koulu. Pienissä kunnissa, joissa ei ole lukiota, yläkoulu on se joka maksaa oppilasta kohti, koska siellä on aineopettajat - meilläkin opettajia on 3-vuotisessa yläkoulussa enemmän kuin 6-vuotisessa alakoulussa! Heistä tosin osa on tuntiopettajia...

(Esim. meillä alakoulussa kulut olivat 5500€/oppilas, yläkoulussa 10000€/oppilas ja lautakunta käytti vertailussa muihin kuntiin kaikkien oppilaiden kulua 8000€/oppilas. Ja pahimmassa tapauksessa vertailut tehdään ristiin verraten lukuja niin, että saadaan mahdollisimman edulliset nummerot omille mielipiteille - mutta niinhän me kaikki, on kumminkin hyvä tietää mistä on kyse Lisäksi vertailuluvut oli otettu maasta keskimäärin, vaikka kyseessä on erittäin pieni kunta - isot kaupungithan laskevat keskiarvoa ja opetushallituskin kumminkin laskeen kunnat kolmeen eri katergoriaan.)

Kumminkin - oppilaskohtaisissa kuluissa on erotettava ylä-ja alakoulujen kulut toisistaan, jotta nähdään mistä todella voisi säästää alakoulussa ja Kunnat.net sivuilta löytyvät kaikki tarvittavat tiedot. Samoin niitä voi kysellä kunnasta, tekninen toimisto antaa mielellään listat kiinteistökuluista, kirjanpidosta saa talousarviot ja tilinpäätökset - niissä on mielenkiintoista tietoa.

Luultavasti noin iso asia on sellainen, ettei sitä edes saa lautakunta yksin päättää, joten tarvitsette myös kunnan johtosäännöt tai millä nimellä siellä kulkee paperit, joilla määritellään eri toimielimien toimivalta. Valtuustolla, hallituksella ja lautakunnilla on omat johtosääntönsä - ei muuta kuin tekemään valitusta, jos näyttää siltä, että päätös on syntynyt väärässä järjestyksessä.

Tilastokeskuksen sivulta näkee lasten syntyvyyden kunnassa, omalta alueelta syntyneitä voi kysellä vaikka neuvolasta tai olisiko teillä kunnassa tuttua, joka pääsee näkemään osoitekohtaisia tietoja?

Minä ostin aikanaan myös Kuntalaki -kirjan, kun kirjaston kirjaa ei enää lainattu minulle yhtäkyytiä8)

Oikeasti uskon, että meillä kansalaisvaikuttaminen auttoi asiaa eikä meillä olisi enää kuin yksi alakoulu ellemme olisi olleet aktiivisia:)  Kirjoitimme mm. itse monisteen, jonka jaoimme kunnanvaltuutetuille, hallituksen jäsenille ja sivistyslautakunnan jäsenille käteen, koska tuntui, että keräämämme tieto ei tavoita päättäjiä.

Nyt ovat poikamme yläkoulussa ja taas olen touhussa mukana - perustimme koti/koulu -yhdistyksen, kun koulun tiimoilla on kaikenlaista kähinää... Voisin näköjään kirjoittaa aiheesta isommankin jutun, harmi kun jäi tekemättä ne nettiohjeet, joita silloin suunniteltiin - tietopaketti kanslaisvaikuttajille koulunlopetusasioissa. Konekin minulla on vaihtunut, enkä ole ottanut talteen meidän vanhoja juttuja, harmi.

Etsin tuohon jatkoksi suoria linkkejä tilastoihin jos löydän helposti, mutta laitan nyt tämän tulemaan...*

 

LINKKEJÄ VALTIONHALLINNON TIETOKANTOIHIN, JOISTA ON SUURI APU TEHTYJÄ LASKELMIA KUMOTESSA:

*Kuntien valtionosuudet

Opetustoimen raportit- tässä tilanteessa kannattaa tarkistaa myös millä perusteilla saa luokkakoon pienentämiseen tähtäävää rahaa - saako sitä myös suurentamisen estämiseen?

Kunnasta:opetustoimen talousarvio ja tilinpäätös; oppilasmääräennusteet, joihin ratkaisut perustuvat ja tarkistatte syntyvyys- ja muuttotilastoista pitääkö paikkansa; teknisestä toimesta kiinteistökulut, meillä löytyi yllättäviä ''muita kuluja'', kyläkouluilla erityisen suurina. Kuljetuskulut ja kävelevät/kuljetusoppilaat eri vaihtoehdoissa ja pisimmät kuljetusmatkat. Mitähän muuta - kaikkea mitä mieleen tulee:)*

*..., vielä linkki tilastokeskuksen sivulle, josta voit erilaisilla hauilla katsoa syntyneitä ja nyt asuvia, tosin sanoit, että teillä on jossain vaiheessa se kuntaliitos tullut...

On kuitenkin kiinnostavaa katsoa esim. nollavuotiaat nykyisiltä ja tulevilta alakouluvuosilta ja verrata sitä niihin lukuihin, kun ovat aloittaneet koulun. Eli vaikkapa vuonna 2003 nollavuotiaat on syntyvyys ja 2003 syntyneet aloittavat eskarin tänä vuonna - montako eskarilaista on tulossa, onko lapsiluku vähentynyt vai isontunut syntyneisiin verrattuna. Meillä esim. lasten määrä koulujen alkaessa on ollut koko ajan suurempi kuin syntyneiden lukumäärä vaikka kunnan kokonaisväkiluku on laskeva...

Olisiko tuolla linkintekoestot päällä, kun ei linkki ilmesty vaikka laitan sivun osoitteen ruutuun. Laitan tähän polun, jonka päästä löytyy tilasto, sieltä kopsautuinkin näköjään linkki suoraan:

Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Väestö/Väestörakenne

Tuosta viimeisestä valikosta tilasto nimeltä:Taulukko: Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2007* - loppuvuosiluku tietty mikä viimeisin on.  Löydät syntyvyyden eri vuosina, koulunaloitusikäiset eri vuosina jne.


Voit kommentoida vaikka tänne.  Vastaan mielelläni myös kysymyksiin  sähköpostillakin - kommenttiin jättämäsi sähköpostiosoite näkyy vain minulle:)

LISÄYS 10.09.09

Tuli lisäkysymyksiä asiakirjojen julkisuudesta - viranomaiset eivät mielellään anna tietoja vaikka asiakirjan salaaminen on laissa tarkoin rajattu.  Lakia lukematta ei hommasta selviä. Keräsin linkkejä suoraan Finlexiin...

Semmoinen rajoitus tuli vastaan jostain ihan nimettynä, että esim. kunnanhallituksen asettaman työryhmän muistio ei ole sinänsä julkinen, vaan vain niiltä osin kuin hallitus on muistiota käsitellyt eli julkisuus työryhmien osalta tulee vasta asettaneen hallituksen tai lautakunnan käsittelyn jälkeen.  Viranomasen on tuossakin tapauksessa osattava se perustella ja kerrottava mihin perustuu se, ettei tietoja anneta.

Salaamisen perusteet on osattava perustella ja ne voi pyytää kirjallisena.

Hallintolaki 6.6.2003/434

2 luku

Hyvän hallinnon perusteet

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621

Erityisesti pykälät:

6 §
Viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tuleminen
7 §
Viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkiseksi tuleminen
24 §
Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat
5 §
Viranomaisen asiakirja

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731

12 §
Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta

Kuntalaki 17.3.1995/365

Viranomaisen kieltäytyessä antamasta asiakirjaa, hänen on tarkoin perusteltava miksi ei anna ja perustelun voit pyytää kirjallisena - pitää voida tarkistaa perustelujen pätevyys, samalla viranomainen joutuu tosissaan miettimään onko kyseessä salassapidettävä asia.

MUITA LINKKEJÄ:

Pienet koulut ja koululaiset - lähikouluyhdistyksen blogi, jossa näyttää olevan paljon hyviä linkkejä ja on myös Suomen lähikoulut yhdistys niiden kautta voisi toimintaa viritellä.

Hakusanoja artikkeliin:koulun lakkauttaminen, kyläkoulun lakkauttaminen, koulun lopettaminen, koulun lakkautus, kyläkoulun lakkautus, kyläkoulun puolustaminen, kyläkoulu pelastaminen, kyläkoulun pelastaminen, koulun lakkauttaminen, kyläkoulun lakkauttaminen, koulun lopettaminen, koulun lakkautus, kyläkoulun lakkautus, kyläkoulun puolustaminen, kyläkoulu pelastaminen, kyläkoulun pelastaminen, kyläkoulu puolustus, kyläkoulu puolustaminen, kyläkoulun lakkauttamisen estäminen