Pari viikkoa sitten kävi niin, että Isännyys ajeli meidän pienemmän auton lunastuskuntoon metsäautotiellä, onneksi ei kuitenkaan itseään.  Olisiko ollut syynä liian kova tilannenopeus, kun vesi oli syönyt maan tien alta - sellaista näin keväällä sattuu hiekkateillä.

Ilman kahta autoa täällä maalla kaukana kaikesta huonosti pärjää,  joten ostettiin sitten uusi vanha auto - merkki ei vaihtunut, kun on hyvä vähäruokainen ollut vanha auto, mutta väri muuttui ja vuosimalli.  Tampereelta ajeltiin kotia kohti perätoukuria, Isännyys sillä uudella vanhalla edellä ja minä vanhalla perässä.  Rekan perässä köröteltiin ensin ylämäkeen...

...ja sitten alamäkeen.