Vihdoin viimein sadekausi näyttää pitävän taukoa, joten pääsin noukkimaan marjoja ja herneitä.  Miesväki harrastaa metsästystä ja pojatkin saivat ensi kertaa omat pyssyt sorsajahtiin, joka, kuten kaikki tietysti tietävät, alkoi tuossa keskiviikkona;)

Kuopus oli kohtalaisen polleaa poikaa esitellessään heti ensimmäisenä päivänä itse ampumaansa tavia, tämän päiväinen sinisorsa vaikutti jo olevan rutiinia.  Sorsasta saa,  kun paistaa voissa, keittää maustetussa vedessä ja vielä hauduttaa kerman kanssa uunissa, ihan hyvää ruokaa.  Kun sen seuraksi hakee vielä pellolta uudet perunat ja kasvihuoneesta tommaatit on lähiruoka aika läheltä.  Jälkiruuaksi syötiin herneitä - vadelmat laitoin pakkaseen ja sanoin, että puskasta voi mennä  itse syömään, jotka tuoreita haluaa ja se olisi suorastaan suotavaa...Laiska minä!

Sinisorsa vielä sulkineen päivineen ylpeän, tosin päättömän8], metsästäjän kourassa...

Jälkiruokaa...