on taas ajankohtainen asia monessa kunnassa.  Tämä vuosi vielä, mutta ensi vuodeksi on jo suunnitelmat tekeillä.  Samassa imussa, kun monet taloudellisessa ahdingossa olevat kunnat lopettavat koulujaan, alkavat samaa puuhata myös kunnat, joilla ei ole maksuvaikeuksia.

Pieni kyläkoulu on lapsenkokoinen, turvallinen ja tuttu.  Koulun aikuiset tuntevat kaikki oppilaat ja päinvastoin - kiusaaminen ja järjestyshäiriöt ovat harvinaisia.

Kuinka pieni sitten on liian pieni tai kyllin pieni koulu?  Minulle on tullut tässä vierestä seuraillessa näkemys, että 30-40 oppilasta on hyvänkokoinen.  Pienemmässä on vaikea saada aikaan kunnollisia pelejä ja leikkejä ja taas suuremmassa ei enää tunneta toisiaan kylliksi.  Alakouluikäinen ei vielä hallitse kovin monia ja monimutkaisia ihmissuhdeverkostoja ja suuremmissa kouluissa yhteistyö heikkenee ja aletaan olla vain oman luokan kesken.

Pienessä koulussa kaikki tarvitaan mukaan, että saadaan välituntipelejä aikaiseksi, joten ketään ei jätetä porukasta.  Ristiriidat pitää ratkoa, jos aiotaan jotain tehdä, joten riidat ratkotaan pois samantien eikä ketään jätetä seinäkukkaseksi.