Ekinokokin leviäminen pyritään estämään - Maahan tuleville koirille ja kissoille matokuuri

07.08.2001

 

Yli vuorokauden kestävien matkojen jälkeen maahan tuleville koirille ja kissoille vaaditaan heisimatokuuri. Jos kuuria ei todistettavasti ole annettu 72 - 24 tuntia ennen maahantuloa, pidetään eläimet karanteenissa madotuksen ajan. Määräys on voimassa 1.8.2001 lähtien. Toimenpiteellä pyritään estämään ihmiselle vaarallisen Echinococcus multilocularis -loisen leviäminen Suomeen.Lisätietoja maahan tuotavien eläinten loislääkityksestä.

 

Ekinokokin levinneisyys on kasvanut

 

Echinococcus multilocularis -loinen on viime aikoina levinnyt uusille alueille, jopa suurien kaupunkien läheisyyteen ja itse kaupunkeihin. Tartuntaa edesauttaa kettujen lisääntyminen. Loisen pääisäntinä voivat kettujen lisäksi olla myös koirat, kissat, supikoirat ja sudet. Väli-isäntiä ovat myyrät ja piisamit, joskus myös oravat, rotat ja kotihiiret.

Loista on todettu erityisesti Keski-Euroopassa ja arktisilla alueilla. Suomen lähialueilla Echinococcus multilocularista on tavattu Puolassa, Saksassa, Tanskassa ja Valkovenäjällä. Vienan meren itäpuolisilla alueilla loinen on yleinen. Echinococcus granulosusta, joka on multiloculariksen lähisukulainen, on tavattu Muurmanskin alueella.

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa loista ei ole vielä tavattu. Suomessa näytteitä otetaan laajalta alueelta ja tutkittavien eläinten määrä on suuri. Loisen oletetaan leviävän todennäköisemmin maahantuoduista eläimistä kuin luonnonvaraisista eläimistä. Loinen voi levitä mahdollisesti myös kettujen ulosteiden saastuttamien tuontimarjojen, -sienien ja vihannesten kautta.

 

Ekinokokki kuuluu heisimatoihin

Echinococcus multilocularis kuuluu heisimatojen sukuun ja leviää lihansyöjien ulosteen välityksellä. Nämä pääisännät ovat yleensä oireettomia ja ovat saaneet tartunnan loisen saastuttamasta lihasta. Väli-isännät, joihin ihminenkin voi kuulua, saavat tartunnan suun kautta pääisäntien ulosteessa olevista munista. Munat ovat kevyitä ja leviävät ympäristöön lentävien hyönteisten mukana saastuttaen metsän marjat ja sienet. Munat myös kestävät ympäristön olosuhteita hyvin. Ne elävät kauan ja sietävät lämpötilaa -30 - 60. Teoriassa yksikin muna voi tartuttaa. Infektoituneen väli-isännän suolesta munat siirtyvät verenkiertoon asettuen sisäelimiin. Sinne ne muodostavat rakkulamaisen kystan.

Ekinokokkoosi on vaarallinen tauti

 

Ihminen voi saada tartunnan ulosteen saastuttamien marjojen, sienien ja vihannesten lisäksi myös luonnonvesistä. Munia voi olla myös koiran tai kissan ulosteeseen tahriintuneessa turkissa. Infektoitunut ihminen ei levitä tautia eteenpäin ja yleensä immuunivaste tappaa loisen alkuunsa. Jos immuunipuolustus ei hävitä loista se muodostaa kasvainta muistuttavan kystan, yleensä maksaan tai keuhkoihin. Loinen voi levitä muuallekin, jos kysta rikkoontuu. Ekinokokkoosin, vakavan ja jopa kohtalokkaan taudin itämisaika on pitkä - 5 - 15 vuotta. Vasta suuremmaksi kasvaneet kystat aiheuttavat oireita, esimerkiksi paineentunnetta, vatsakipuja ja pahoinvointia. Kystat voivat myös aiheuttaa vaarallisen allergisen reaktion. Ekinokokkoosin hoitona käytetään leikkausta ja loislääkitystä.

Echinococcus multilocularis -loistartuntaan ei ole Suomessa sairastunut kukaan. Alueilla, joilla loista esiintyy yleisesti, tautiin sairastuu 1 - 20 ihmistä 100 000:sta vuosittain.

Loisen tarttumisriskin vuoksi Elintarvikevirasto suosittelee ulkomaisten tuorepakastettujen marjojen, sienten ja vihannesten huolellista huuhtomista. Keittäminen on kuitenkin varmin tapa hävittää loisen munat (väh. 2 min enemmän kuin 90 asteessa). Pakastaminen ei hävitä madon munia. Ulkomaan luontoretkillä joki ja järvivesi kannattaa keittää ennen juomista ja lomakohteiden kulkukoirat ja -kissat on myös parempi jättää silittämättä, koska turkissa saattaa olla loisen munia.