"Toisinaan minä inhoan sanoja. Ne ovat valtavan henkisen jäävuoren huippuja ja nythän me kaikki jo tiedämme miten Titanicin kävi. Pikimusta kuilu avautuu sen välillä mitä on olemassa ja mitä sanat yrittävät kuvata. Kaikki ilmiöt yksinkertaistetaan, ne naulataan sanoilla kiinni ja niistä tulee mustavalkoisia, ehdottomia."

Katkelma on Emma Juslinin romaanista Frida ja Frida (Teos 2008, alk. Frida och Frida, suomentaja Jaana Nikula).

Viikon haasteena on kuvata jokin tekstin herättämä mielikuva tai kommentti.

Näin haastaa Valokuvatorstai tällä viikolla.  Sana, joka on ajattelun väline,  erottaa ihmisen eläimestä...  Sanoja ammatikseen käyttävälle voipi kyllä joskus tulla tunne, että sanat eivät vain riitä kertomaan, ainakin tällainen amatöörisanailija törmää ilmiöön hyvinkin usein - se ei vaan ole niin katastrofaalista.

Joulu on sana, joka kertoo paljon useimmille meistä ja kaikille vähän eri asioita - se voi olla mukavaa tai ikävää sanojasta riippuen.  Minulle se on mukava ja lämmin ja punainen sana, jolla on oma tuoksunsakin - mitä se merkitsee sinulle?

Photobucket