Äänestys on päättynyt, napin
takana on puutarhablogeja -
onnea voittajille:)
|
|||
 |
|
||
|
16.10.2008 - 11:02
on Valokuvatorstain aiheena tänään. Suomalainen nuorallatanssi on kuulemma kirjan nimi, minulle se tuo mieleen katkelman omasta elämästä. En kyllä ole nuorallatanssia itse kokeillut, mutta vertasin nyt jo aikuisten lasteni murrosiän aikaista eloa nuorallatanssiksi. Siihen kun kuului kaikenlaista ja tuntui välillä, että he keikkuvat nuoralla, josta voivat pudota yhtä hyvin elämän niin huonolle kuin paremmalle puolelle vievälle polulle.
En kaipaa sitä aikaa takaisin ja olen tässä viettänyt seesteisiä vuosia kahden murrosiän välissä, nyt alkaa olla tämä toinen sarja siinä iässä, mutta tällä kertaa ei onneksi ole, ainakaan vielä *koputtaa päätä*, merkkejä nuorallatanssin alkamisesta:) Koska nyt on kuitenkin kyseessä valokuvahaaste, laitan kuvia, jotka kertovat armoitetusta nuorallatanssijasta, joka tuskin putoaa kummallekaan puolelle vaan pysyy tukevasti narulla...   Muoks klo 12.50:ehhh, toivottavasti kukaan ei etsinyt itse tanssijaa - kuva on tosiaan vaan niistä nuorista8]
|
Arkisto
2011 2010 2009 2008 2007 Kategoriat
Nappaa nappi
 
Sivut
HAASTEITA
Toinen blogini
KANNATTAA KÄYDÄ MYÖS:
MUITA MIELENKIINTOISIA LINKKEJÄ:
YNNÄ MUUTA
Yllätys, olen ruusu,
|
||
Hämähäkit ovat ahkeroineet taidokkaasti!
ihanaa sain koneen tänään jo kotiin huollosta!!
mukavaa torstaita!
Elegia:minkähänlaisia nuoria sinulla? Tässä tulee hassu juttu - kirjoitin nuoristani ja nuoralla ja nuorella on samanlaisia taivutusmuotoja; molemmat on nuoria8]
Marjut:kiitos, siinä se hämiksen tanssiparketti:)
Lepis:totta, varmaan aika monelle tullut samat nuorat mieleen, että ei mitään omaperäistä:) Sainpahan nyt nämäkin kuvat ujutettua mukaan kun ei ole tullut ennemmin laitettua ja nyt on ollut hienoja kasteisia seittiaamuja paljon;)
Vapulis:jännä nähdä teidän toisten nuorat:)
Auringonkukka:a siellähän oli hyvä palvelu, hieno juttu:)
Sirokko:se on totta - kuolemantansseja.
Inkataika:no heh, minä taas en ollut tullut julkaisseeksi niin sainpahan tähän ujutettua;)
Hienoja kuvia! Taustalla näkyy nuoralta pudonneita.
Osuipas kovin ajankohtaisesti mullekin, tämä aiheesi. Omat murkut on kasvaneet isoiksi, kohtuuhelposti, mutta juuri aamulla pohdin puhelimessa pitkään, miten voisi auttaa kahta sukulaismurkkua, jotka eivät mahdu isän eikä äidin uuteen perheeseen ja elävät vihan ilmapiiriä milloin kummankin luona. Vanhempi (17) on lopettanut kokonaan puhumisen ja hymyilemisen, nuorempi (16) muutti pari kuukautta sitten toiseen kaupunkiin.
Maija: no niin se taas viikko vierähti! Mutta hei, minen nää niitä pudonneita?!? Surkeus mikä tilanne sukulaisillasi - toivottavasti vanhemmat saavat nuorilleen viestin siitä, että rakastavat ja välittävät kaikesta huolimatta! Tuon ikäisten kanssa on niin vähän yhteistä aikaa enää, mutta yhteyttä on yritettävä pitää vaikka väkisin - toivottavasti tilanne selkenee.
Onneksi eivät ole myrkyllisiä, siinä tapauksessa mieli voisi muuttua!
Laura:ihmeen sitkasta se on - muistathan tunteen kun naamalle osuu polulla lanka, jota ei ole lainkaan nähnyt...
Tarjuska:taitavat tosiaan hämyrit itse pysyä langoillaan - ja narua punoenhan se joskus pudottautuu...
Savisuti:ihmeen kauniita verkkoja olen nähnyt, ei vain aina satu kaamera mukaan.
Arleena:kastepisaroilla verkot tulevatkin näkyviksi - en ollut ollenkaan huomannut, että tuijat ovat verkkoja täynnä8)
Doris50:hämikset osaavat kutoa kaunista:)
Mutta ihanan kasteisia ja kimaltavia syyskuvia.
Leenukka:totta:)
Hilkka:kätevä on hämis sekä kutomaan että nuorallatanssimaan:)
ja tämmöstä jälkeä sitten tuli?!